Kaikennäköistä voi eläinten kanssa tapahtua ; Janen kanssa on viimeinen vuosi taisteltu virtsatulehdusten kanssa, nyttenkin on menossa 4. viikko perättäin antibioottikuuria, vaan ei Jane kunnossa ole, oksentelee ja se on aina ollut merkkinä virtsatulehduksesta. Kevään virtsatulehdus ei ole käytännössä parantunut kertaakaan, on vain parempia ja huonompia kausia.

Wäinöraasulla oli huonoa tuuria ja sairastui kissaflunssaan, paha tilanne ei ole ollut, mutta tänään sen sairastumisesta on tasan kuukausi ja vieläkin kuuluu pieni pihinä sen nenästä, mutta uskaltaisin sanoa, että tauti on lähes selätetty.

Jottei elämä kävisi elukoitten kanssa liian helpoksi, Wäinö sitten tipahti sunnuntaina alkuillasta digiboxin päältä ja boxi tippui Wäinön päälle. Mehän pelästyttiin, että jalka on murtunut, eikun päivystävälle eläinlääkärille. Ei se murtunut ollut, Wäinö varasi painoa sille ja klinkkasi eteenpäin. Lonkassa on pieni avohaava ja lihasruhje ja taas lääkerumba jatkuu, kipulääkettä annan sille yhä.

1319108004_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Arpi tuohon lonkkaan jää. Kotona Wäinö jo hyppäs pöydälle ja sohvalle, vaan kun oli ensimmäinen kissoihin kohdistava tapaturma meillä, pelästyy sitä vähemmästäkin. Oli muuten loistava päivystävä eläinlääkäri, nuori, mutta miten selvästi vastasi kaikkiin kysymyksiini. Ei tullut yhtään vastausta "en tiedä, voi olla, ei osaa sanoa, ehkä " höystettynä olkapäiden kohautuksilla. Voi kun sillä olis oma vastaanotto, siirtyisin oitis sen asiakkaaksi !!!