1299408917_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Löysin pentulaatikon joskus mein roskiskatoksesta ja raahasin sen sisälle odottamaan tulevaa tehtäväänsä. Se on jonkun sängyn pyörillä kulkeva aluslaatikko, musta just passeli pentulaatikoksi. Ei ole ihan heti ahdasta, muttei ole järkyttävän suurikaan. Siellä pennut jo vaappuu päästä päähän. Jane välillä lähtee vilvoittelemaan ja makoilee paljaan lattian päällä.

1299409077_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

95% pennut on vielä lähes aina yhdessä ryppäässä, kuka kenenkin alla tai päällä.

Laatikko on olkkarissa ja nyt ovet on jo aina auki, ei muut elukat juurikaan ole pennuista kiinnostuneita. Milla on käynyt yhden ainokaisen kerran laatikon reunalla. Inka käy syömässä nappuloita laatikon vieressä olevasta kiposta, jos uskaltautuu kurkkimaan laatikkoon, se murisee varmuudeksi. Jippu makoilee olkkarissa milloin missäkin, siitäkään ei ole mitään ongelmaa.

Ei musta olisi pitämään pentuetta eristetyssä huoneessa, Milla kasvatettiin saunan vaatehuoneessa juurikaan saamatta kosketusta ihmisten elämään. Siitä kehkeytyi todella arka kissa, silittää sitä ei saa, pentuna se nuoli itseään neuroottisesti 20 kertaakin päivässä, heti kaikki silittelyjen jäljet pois. Janen pennuista en missään nimessä halua samanlaisia. Eihän niitä vielä syliin oikein voi ottaa, kun Jane hätääntyy, mutta monasti päivässä hiukan silittelen niitä. Niille jutellaan ja höpistään ja ihaillaan. Joka iltaisen ja aamuisen punnituksen vähensin vain aamupainojen tarkkailuun.