Janen kovista maukaisusta perjantai aamulla aavistin synnytyspuuhien olevan käsillä. Muut elukat haisteli Janen takapäätä ja pian Jane antoikin kaikkille elukoille kyytiä. Siirryttiin olkkariin ja ovet kiinni, synnytysrauha. Sohvan ehdein valmistella alusmuovilla ja pyyhkeellä, ajattelin, että odoteltaisiin synnytyksen edistymistä siinä. Sohvalla tavataan Janen kanssa muutenkin päivät viettää. En tiennyt miten kauan odotteluun menisi ja missä Jane lopulta synnyttäisi. Olen lukenut emoista, jotka hätääntyy ja luikkivat jonnekin pieneen tilaan synnyttämään.
Seuraavaksi Jane jo ponnistikin, otti tukea mun käsivarresta. Ei siinä kauaa mennyt, kun eka poikanen oli syntynyt, Jane itse hämmentyi kovin, että mikä sieltä tuli. Mä pelästyin, että onko pentu kuollut, harmaa, eloton möhkäle. Onneks Jane tajus nuolla sitä, pieni korahdus kuten vastasyntyneillä vauvoillakin ja alkoihan se sydän lyömään. Eka syntyi siis 10.53.
Seuraava tuli 11.12 ja kolmas 12.00 ja neljäs 12.11. Vasta nyt tajuan miten onnekas olin, kun synnytys sujui ongelmitta. Mitä jos poikaset ei olis mahtuneet syntymään tai muita ongelmia olis ollut. Napanuoria Jane ei ymmärtänyt poikkasta eikä se tajunnut syödä yhtään istukkaakaan. Leikkasin napanuorat sitten itse.
Ihan vastasyntyneet.
Vietettiin koko ilta sohvalla, yöksi siirsin Janen pentuineen pentulaatikkoon. Mietitytti miten yö sujuu, kun illan aikana Jane kipitti jo kolmesti mun luo sohvalle. Jos nousin sohvalta, Jane maukui ihan hätääntyneenä, liekö tuo meidän yhteinen alkutaipale pahasta, jos Jane kerran kaipasi tukea ja mun läheisyyttä.
Ekana syntyi sininen tyttö, 85g.
Tokana mustasavu poika, 95g.
Kolmantena sinikilpikonna tyttö, 88g.
Neljäntenä punahopea poika, 93g.
Musta ja punainen, ikää 2vrk.
Ja musta ja kilppari.
Ja kaikki yhes koos.
Muuten kaikki olisi hyvin, mutta kilpparin paino on noussut vain 88g -> 96g. Pojat varsinkin syö hyvin, mustan paino 95g -> 140g. Punaisen 93g -> 122g. Sinisen 85g -> 113g.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.