Ihan kiva näyttelypäivä, ei siinä mitään, vaikkei Inka menestynytkään. Tuntui, että jokainen tuomari käänteli Inkaa kummissaan, hymy huulillaan, mutta kukaan kolmesta tuomarista ei kelpuuttanut sitä 10 parhaan joukkoon 28 penusta, sniif ! Muut rodut sai arvosteluita miten pehmeä ja silkkinen ja upea turkki, plaa, plaa, plaa - ei Inkan turkkia voi harjata auki, kiharat häviää. Ei siinä silti yhtään takkua ollut. Musta Inka kuitenkin oli ehdottomasti näyttelyn kaunein kissa <3.

Sopiva kissa Inka näyttelyttämiseen olisi, 3h automatkan aikana ei maukunut kertaakaan, oli muutenkin paljon rauhallisempi tapaus kuin Milla tai Jane. Näyttelyhäkissä olo ei tuottanut vaikeuksia, siellä se leikki ja nukkui ja söi.

Inka oli ainut selkirk rex rodun edustaja näyttelyssä, jossa kokoontui 140 kissaa. Olis nyt ollut edes yks lajitoveri, niin tuomaritkin olis tajunneet Inkan kauneuden . Tietysti Inka valittiin kolme kertaa värinsä ja rotunsa parhaaksi ja kolme kertaa parhaaksi, kun kanssakilpailijoita ei ollut.

Oishan se ollut hienoa saada edes yksi ruusukekin.

Näyttelyt kun ovat kaksipäiväisiä, niin jos elokuun näyttelyyn ei ilmottaudu muita selkirkkejä ja pystytään käymään kaikki kuusi tuomariarviointia läpi, Inkan ollessa jo aikusten sarjassa, sehän on automaattisesti champion. Tai niin ainakin käsitin ; champion ja premier-titteliin ovat oikeutettuja kaikki ne kissat, jotka ovat saavuttaneet avoimessa tai noviisiluokassa 6 winners ribbonia eli voittavat oman luokkansa.

Inkaa edeltävä kisaaja, 4kk vanha venäjän sininen pentu pisti tuomareille pahasti kampoihin, eka sen vielä joten kuten sai arvosteltua, toisen tuomarin kimppuun se hyökkäs raivolla ja tuomari jäi auttamatta toiseksi ja kolmanteen arvosteluun sitä pentua ei enää tuotu. Veikkailivat, et olisko se ollut kipeä, mulla ei näyttelyistä ole kokemusta niin en osaa sanoa mitään.

Näyttely oli Rantapuisto hotellissa, eihän sinne yleisöä juurikaan eksynyt. Kävin siellä syömässä lounaan, riisiä ja chili con carnea, edes missään huoltoasemalla en noin ala-arvoista ruokaa ole saanut, mautonta, yöks ! Salaattina oli kipon pohjalla jotain rääppeitä fetasalaatista, joskin fetat oli jo loppu. 4 jälkeen olisin hakenut juomista, vaan paikka oli jo suljettu, pöh !

Paikalla olleesta kissantavaramyyntipisteestä löysin monta halpaa ruokakippoa, eräskin maksoi 2,70, kun vastaava lemmikkieläinkaupassa maksaa liki 10e. Ruokakippoja kuluu meillä päivässä melkoinen määrä, vettä on siellä sun täällä tarjolla, on vähän jokaiselle eri nappulat, Milla tapaa syödä eri huoneessakin, Jane ahmii ruokaa kahden tunnin välein, pian pennutkin alkaa totuttelemaan kiinteään.

Näyttelystä sai poistua, kun oman kissan arvostelut oli ohitse. Muuten päivälle oliskin tullut mittaa, kun kakkostuomarilla oli vielä viiden aikaan 28 kissaa arvostelematta + finaali.

Voi miten mä ihastuin taas uuteen kissarotuun, cornish rexiin, aivan valloittava tapaus.

Silleen näyttelyreissu ei ollut turha, kun kukaan, kenen kanssa juttelin, ei ollut kuullut saati nähnyt selkirk rexiä. Nyt ainakin muutama ihminen oppi tuntemaan rotua :)